Pieniä juttusia

Näin hiljaisina aikoina, kun päivät menee lähinnä töistä kotiin ja nukkumaan -periaatteella eikä mitään kirjoittamisen arvoista tapahdu, on hieman vaikeaa repiä mitään mutta voihan näistä pienistäkin elämän arjen tapahtumista kirjoittaa.

Eilen nimittäin työpaikan pukkariin astuessani huomasin nurkkapenkin, jonka päälle oli pinottu vaatteita ja tämän pinon päällä oli lappu OTTAA SAA JOS KELPAA

Ja totta kai kieli pitkällä kävin pinon kimppuun kuten aina silloin kun ilmaista tavaraa - ja varsinkin vaattetta - on tarjolla ja kas kummaa löysin kuin löysinkin jotain!

Tämmöisen söpöläisen vein mukanani, kiitoksia vain arvon talon työntekijä joka sen hylkäsit voin ilmoittaa että se sai hyvän kodin! En tosin ole vielä sovittanut, taidan kuitenkin käyttää pesussa ennen käyttöä..


Ps. Mitä tehdä kun joku kärsii hiuskriisista ja himo tarttua saksiin/soittaa parturille vain yltyy mutta on kuitenkin luvannut itselleen olla koskematta peruukkiinsa tämän vuoden puolella? Jollakulla tarkoitan tietenkin itseäni, mutta aghh en kestä.

tick tock

No niin, näin kivasti yön läpi valvoneena voisin pistää tämänkin "projektin" vihdoin aluilleen.

Eli näin alkajaisiksi - hei ja tervetuloa, arvostan kiinnostustanne pientä ja mitätöntä elämääni kohtaan jonka eri käänteistä olisikin tarkoituksena tänne nyt kirjoittaa!

Meikä on Jenni, useimmat kutsuvat joko Raneksi tai Planiksi (+ erilaiset muut miehiset ja vähemmän miehiset nimivariaatiot) ja ylläpidin aikoinaan aika pitkäänkin Who ate my homework? -blogia. Se sitten vähän kuivahtikin kasaan kun oli tarkoituksena blogia uudistaa.. No, tässä se uudistus, kivasti näin vuoden hiljaiselon jälkeen.

Tää blogi tulee todennäköisesti olemaan täynnä kissoja, vammaista huumoria ja vielä vammaisempia ihmisiä, keikkoja, reissuja ja kulttuuria, pakkomielteistä fanikriiseilyä milloin mistäkin aiheesta (musiikki, elokuvat, tv-sarjat, tietyt näyttelijät ect.) epämääräistä valitusta ja elämää noin niinkun yleensä. Kaikkea mahdollista taivaan ja maan väliltä.

siinä tää kaalikääryle, suht. normaali versio mutta älkää antako sen hämätä

 Koska mulla on jotain pakkomielteitä niin täytyy varmaan niistäkin hieman etukäteen varoittaa ettei tulisi myöhemmin yllätyksenä sitten sen jälkeen kun olen kriiseillyt viiden sivun verran. Esimerkkinä näin alkuun pidän todella, todella paljon Doctor Whosta, Star Trekistä, Putouksesta, The Avengerista ja muista Marvelin mättöleffoista. Myös kauhuleffat ja trillerit on todella nam.

Sitten on pakko vielä sanoa että musiikkimakuni kyllä on todella laaja, klassisesta metalliin ja japanipopista dubsteppiin ja on tietyt bändit/artistit joista innostun enemmän kuin muista. Useimmiten parhaiten säväyttää sekava ja mielenvikainen musiikki, ja jos biisissä esiintyy viulu jos toinenkin niin todennäköisesti tulen saamaan rajuja eargasmeja. 

Ja sitten on Hurts. En edes sano miten paljon kyseistä bändiä rakastan. En edes voisi kiteyttää sitä yhteen postaukseen, enkä edes ala tai huomaan muuten pian kirjoittavani toista tuntia paasausta brittimusiikin tärkeydestä. Sen verran vain sanon että tulen kyseisestä bändistä vielä tulevaisuudessa kriiseilemään so watch out.

aasinsiltana tämmöinen hassu kuva meidän Viivistä tuitui

Joten jos yhtään kiinnostaa meikäläisen elämää seurata niin sitä vaan!

Hieman huonoon aikaan ehkä tän aloitin sillä pienen rahakriisin myötä kökötän himassa vielä ainakin seuraavat pari viikkoa. Kerrankin näin päin, vaikka tästä 30 neliön yksiöstäni tykkäänkin niin aika turhaahan siitä maksan jos kotona nukun kerran pari kuukaudessa.

Huoh, oon valvonut viime yön ja odotan tässä että kello olisi kymmenen niin voisin alkaa lähteä liikenteeseen, pitäisi työpaikalle kiikuttaa verokortti ja tehdä mutka isovanhempien luona. Ehkä saan illalla paremmin unta ja herään maanantaina kivasti virkeenä kuudelta töihin!

Tuskin mutta ainahan sitä voi toivoa.